Kello on nyt vajaa puoli kahdeksan aamulla ja mä oon ollu kohta 2,5h hereillä. Vein penskat ulos ennen puolta kuutta ja sen jälkeen oon ahkerana laittanut astianpesukoneen pyörimään, siivonnut vähän keittiötä, kirjottanut pari meiliä ja päässäni alkanut jo suunnittelmaan mitä tänään treenataan koirien kanssa. Jotta olempas ollut jo ahkera . Eilen en kyllä herännyt aamulla viemään pentuja ulos, oli pakko saada nukkua pidempään, kun on ollut pitkä työviikko tuuraten (ja hemmetin Itämeren jäät aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa).

Mun ja Möhkiksen koirakoulu virallisesti päättyi tällä viikolla, yksi korvaava kerta on vielä edessä parin viikon päästä. Möhköfantti oli Universumin taitavin vikalla kerralla . Tehtiin luopumista yhdistettynä peruuttamiseen ja Möhkis alkoi jo peruuttamaan niin lujaa ilman apuja, että mä en meinannut pysyä perässä . Nyt on siis edessä nimeäminen ja yleistäminen. Sivulletulotreenit on siinä vaiheessa, että Möhkis pyörii korokkeen ympäri, kun mä liikun sitä kohden. Pitää nyt vähentää omaa liikettä ja palkata pienestäkin takapään liikkeestä. Pitkä tie tässä on vielä edessä tuon suhteen, mutta mä haluan tehdä sen niin hyvin kuin mahdollista, koska perusasento on tokoa ajatellen yksi tärkeimmistä jutuista. Naomi harjottelee myös samalla tavalla sivulletuloa ja on itse asiassa samassa kohdassa kuin Möhkis tällä hetkellä. Naomin kanssa aloiteltiin myös laatikon sulkemista, sitä voisikin tänään jatkaa. Viimeksi, kun treenasin Naomin kanssa (aloitettiin tuo laatikon sulkeminen), niin oli kyllä aluksi varsinkin todella paljon vaikeuksia ajoituksen suhteen. Möhkis varsinkin on niiiin hidas verrattuna Naomiin, että oli kyllä vähän shokki, kun Möhkiksen jälkeen treenasi Naomilla, joka tykittää käytöksiä nopealla tahdilla. Kyllä mä kuitenkin vähän pääsin mukaan, mutta pitää kyllä treenata Naomin kanssa enemmän kuin mitä on tullut tässä viime aikoina.

Parin viikon päästä, kun mulla ja Möhkiksellä on koirakoulun korvaava kerta, niin otan samalla Milon mukaan ja meillä on puolen tunnin yksityistunti agilityssa. Haluan saada kunnon neuvot miten mä lähden Milon kanssa nyt oikeasti rakentamaan keppejä. Johan tässä on muutama vuos raavittu päätä, että miten ne kannattaisi oikeasti tehdä, niin että Milo suorittaisi ne itsenäisesti ja hakisi vielä itse ne tultiin mistä kulmasta tahansa.
Mä niin toivon, että päästäisiin seuran agiryhmään Milon kanssa treenaamaan, mutta jos ei päästä, niin harjotellaan sitten kahdestaan ja mennään varmaan jonnekin kurssille.
Meinasin ilmottautua Möhkiksen kanssa agilityn alkeiskurssin testitilaisuuteen, mutta totesin, että parempi harjoitella vielä perusjuttuja ainakin syksyyn asti. Käydään kyllä tutustumassa esteisiin kesän aikana ja voisi myös jotain kurssiakin ajatella.

Puikoilla mulla on nyt vissiin neljättä viikkoa Aeolian -huivi, josta tulee kyllä todella iso. Lanka on ihan kivaa, mutta vähän paremmin saisivat värit liukua (on pätkävärjättyä). Ei taida enää olla kuin noin 20-30 kierrosta jäljellä, mutta silmukoita on tällä hetkellä varmaan 800 (983 silmukkaa on päättelykerroksella…), joten aika hitaasti kerrokset menee tällä hetkellä. Kivaa tota on silti ollut neuloa, mutta ehkä en tee heti perään toista pitsihuivia .

Nyt lisää kahvia koneeseen !

Pitkästä aikaa

Olenpas ollut huono päivittämään tätäkin. Hyvä, että Sari antoi jo vähän ruoskaa .

Penskat ovat jo 7,5kk vanhoja ja valitettavasti Betty on edelleen vailla sijoituskotia. Eikä Bettyssä edes ole mitään vikaa, ei vaan sopivaa kotia ole löytynyt. Harmi, kun Betty selvästi tarvitsee enemmän aktivointia ja liikuntaa mihin mulla aika riittää. Pientä treeniä ollaan kyllä tehty ja tarkoitus olisi lisätä koko ajan.

Möhkiksen kanssa käydään peruskurssilla Koirakoulu Visiossa ja ollaan itse asiassa ainoita koko kurssilla (kiva, että järjestivät sen silti), joten saadaan ihan yksityisopetusta . Möhkis on ollut universumin taitavin, paitsi sillä kerralla, kun mulla oli ajoitus lomalla. Oli Möhkis silti Euroopan taitavin pieni mies, vaikka mä olin tosi huono. Kurssi kestää 10 kertaa, joten vielä on monta kertaa jäljellä .
Möhkiksen korvat ei ole vieläkään nousseet… Vaikka mä olen kaiken luonnollisuuden vankka kannattaja, niin mun on ehkä pakko yrittää teipata ne korvat. Mä haluan näyttelyistä sen H:n, ettei TVA tai AVA jää siitä kiinni . Nojoo, katsellaan mihin meillä rahkeet riittävät.

Punnasin molemmat tänään ja Betty oli 12,1kg ja Möhkis 14,5 kg. Möhkis on viime aikoina kasvanut korkeutta eikä kyllä enää paljoa Naomista ole pienempi. Kunhan löydän mitan jostain (saksien lisäksi ne tuntuvat aina katoavan johonkin), niin pitää yrittää vähän mittailla molempia. Bettyn ei kyllä tarttis kasvaa korkeutta yhtään, kun huitelee siellä 42 cm tietämillä eli olisi todella hyvän kokonen medi-koira agilityyn. Kun jossain vaiheessa Bettylle löytyy sopiva koti, niin toivoisin kyllä kovasti, että agility kuuluisi harrastuksiin, koska Betty voisi olla oikeasti todella hyvä siinä. Betty on aina ollut ketterä, nopea ja rohkea kiipeilemään, joten se voisi olla kyllä ihan neidin juttu. Ja paikallaankin pomppii niin, että takajalat ovat melkein metrin korkeudella (ja pään saa hyppäämällä johonkin 180cm korkeudelle). Repertuaariin kuuluu myös pöytää vasten hyppiminen takajalkojen varassa, mikä ei ehkä ole hirveen positiivinen juttu . Mutta ennen kaikkea Betty rakastaa hyppiä lumikasoihin ja sukellella lumeen . No, eipä ole ainakaan tylsää näiden kanssa!

Ja hei, mulla on jopa yksi kuva, tosin vain Bettystä. Tosin kuva on tosi huono: epätarkka ja värit on ihan päin mäntyä. Katotaan, jos mä vaikka huomenna saisin ulkona vähän parempia kuvia. Todennäköisesti mun objektiivi ei riitä saamaan lumesta valkoista ja mustista koirista näkyviä (edelliset olivat ainakin ihan sinisiä).

Betty 7 kk

Mä oon taas alkanut neulomaan, taukoa olikin pentujen takia puolisen vuotta. Tosin vähän hitaasti etenee, mutta sain Rowanin Cocoonista paidan vihdoin valmiiksi. Paidassa on varmaan kolmea eri värjäyserää ja se kyllä näkyy, mutta tulipahan tehtyä. Nyt aloitin kämmekkäät Zauberballista, jouduin purkamaan ja aloittamaan alusta muutaman kerran, kun luin ohjeet niin huonosti. Ohjeessa on yksi kavennus, jota en kyllä millään tajua, vaikka olen lukenut sen moneen kertaa. Mä luulen, että siihen tarvitaan ns. ylivetokavennus, jonka teen nostamalla silmukat puikolta toiselle ja takaisin (paljon siistimpi kuin se perinteinen). Todennäkösesti alotan viikonlopun aikana pipon paksusta alpakkalangasta (kirkkaan pinkki, tiätty), kun mun pipot on joko jossain tai niissä on jotain vikaa. Pitää ettiä Ravelrysta hyvä ohje .

Pakko vielä hehkuttaa, että nyt on melkein kaksi viikkoa takana elämää ilman pastaa, perunaa, riisiä ja leipää! Ei ees oo tehny tiukkaa, ihme kyllä . Vielä pitäisi vierottautua energiajuomasta, niin alkaisi hiilarit olla kohtuullisella tasolla. Huippupainosta on sentäs tippunut, ehkä vuoden aikana, noin 6,5kg . No, on se alaspäin sentäs, mutta matkaa on vielä sellaset 34kg. Ja se kun on lähtenyt, niin sitten ostetaan Liisan kanssa yhteinen poni (älkää kysykö millä rahalla ja ajalla ).

Nyt voisin aloittaa hakemuksen kirjottamisen agiryhmään hakua varten, josko vaikka päästäis Milon kanssa johonkin ryhmään treenaa keväällä .

Uusia kuvia tulee pian, lupaan pyhästi!

Synnytys lähestyy

Jaiks, ei pitäisi olla enää kuin viikko synnytykseen! Jännittää jo kovasti . Naomin masu levisi parissa päivässä hervottomasti ja eilen näin ensimmäistä kertaa liikettä. Johan mä ehdin panikoida, että ovatko pennut edes elossa, mutta kun tarpeeksi tuijotti mahaa, niin sitten näkyi .
Tarvikkeet synnytystä varten on jo hankittu (paitsi korjauslakka erottamista varten, joka tuntuu olevan tosi vaikea muistaa ostaa..). Pentulaatikko kaipaa vielä vähän fiksausta, mutta muuten on kaikki valmista ja pennut voivat sen puolesta syntyä milloin vain.

Mulla on venytyksessä huivi (Haruni), jonka sain vihdoin ja viimein valmiiksi. Päättely oli kyllä ihan suoraan helvetistä (i-cord tms) ja aika haastavaa tehdä junassa. Mutta lopputulos on kiva ja kunhan saan aikaiseksi ottaa huivin irti sohvasta (ei ollu muuta paikkaa ), niin sitten otan kuvia.
Nyt puikoilla on villatakki (jonka tosin aloitin jo jonkun aikaa sitten) Nallesta. Täytyy jostain kaivaa ohjeita, että miten sais tosta langasta vähän pehmeämpää, kun se on aika muovista ja kovaa, jonka epäilen johtuvan väristä (graffiti). Mulla on sellanen muistikuva, että sitä vois sitten valmiina seisottaa vedessä, jossa on huuhteluainetta, mutta pitää tarkistaa.

Nyt tää läävä saa luvan siivoutua mun pikkukätösten toimesta. Noin viikon päästä tulee sitten mahdollisesti taas synnytys tarinaa suorana (olettaen, että kaikki menee hyvin) .

Suattaapi olla, että vauvoja on tulossa

Naomin ekasta astutuksesta on nyt 2 päivää vaille 4 viikkoa aikaa (yhteensä kolme onnistunutta astutusta saatiin). Ehkä pientä mammautumista on huomattavissa, mutta en uskalla vielä hehkuttaa. Joka päivä yritän kysyä Naomilta onko vauvoja masussa, mutta ei se kerro . Ehkä maanantaina varaan ajan ultraan, niin tietääpähän sitten varmasti.

Lattiaremppa on siedettävällä mallilla: keittiö, olkkari ja eteinen on laitettu. Tänä viikonloppuna pitäis päästä makkariin käsiksi, mutta siellä on niin törkeesti kamaa, että jos sen ees tyhjäks saa, niin hyvä on. Kaatopaikalle on viety ties kuinka monta sataa kiloa kamaa, mutta ei se silti lopu millään. Mutta uus lattia on hieno . Eikä koiratkaan enää liukastele, kun vaihdettiin karmea laminaatti muovimattoon.

Tänä kesänä mä kyllä aion kyniä Milon, jos se ei vaikka kärsisi niin pahasti lämmöstä sydämensä kanssa. Kaulus saa jäädä ja häntään karvat sekä pitää kattoa jos jättäis selkään irokeesin x). Ihan kaljua Milosta ei tule, mutta saa toi pehko kyllä lyhentyä huomattavasti. Mun ainoa koira, jolla on karvaa ja sit mä ajelen sen pois. Sniif. Mutta pakko se on kokeilla, kun Milon sydän on mitä on ja pienikin lämpö vetää pikkumieheltä mehut pois.

Neulomisesta on ollu vähän taukoa, mutta nyt taas alotin tänään villatakin neulomisen. Tosin mun silmukkamerkit on paikassa nimeltä jemma ja alku on vähän kinkkinen, joten todennäköisesti aika hitaasti toi lähtee käyntiin. Heti, kun pääsen käsiksi kunnolla mun lankahyllyyn (on makkarissa kaiken rojun takana), niin teen hiiiienon excel-tietokannan langoista . Alotin jo sen tekemistä koulussa, kun harjoteltiin tietokantoja.

Nyt jotain järkevää (tai sit pikkupäikkärit ).

Tänään sain ison nettisivuprojektin valmiiksi. Vielä siellä on jotain pientä viilausta, mutta käytännössä ovat valmiit. Ensi viikolla alan sitten vääntämään omia sivuja uusiksi, kun ovat tällä hetkellä ihan sekaisin.

Pentuopaskin on saanut alkunsa. Runko on tehty ja osittain kirjoitettukin, mutta vielä on paljon tekemistä. Onneks tässä on vielä aikaa tehdä sitä, mutta tätä menoa siitä tulee ainakin 30 sivunen . No, parempi, että on liian pitkä kuin liian lyhyt.

Neulominen on ollut nyt tauolla, lähinnä ton nettisivuprojektin takia, mutta ei nyt ole ollut mitään suurta inspistäkään. Pääsiäisenä sitä varmaan ehtii taas, kun koulustakin on 6 päivän loma.

Mutta ei muuta, vähän tylsää tää elämä vielä toistaiseksi, kun ei ole edes pennut alulla.

Terveystuloksia

Tänään olin Naomin ja Pellen kanssa Viikissä virallisissa lonkka- ja kyynärkuvauksissa. Naomin lonkat oli terveet A/A tai A/B sekä kyynärät 0/0. Yay! Pellen lonkista ei uskaltanut sanoa mitään, todennäköisesti menee Kennelliiton lonkkapaneeliin onnettomuuden takia. Joka tapauksessa me very happy!

Kaikkien koiraihmisten soisin lukevan seuraavan http://www.toydogs.net/skky/uutiset/SKL_jalostusstrategia.pdf . Kennelliiton suunnitelma koirien jalostusta ajatellen. Aivan mielettömän hienoa, että ovat saaneet tuon aikaiseksi, paljon erinomaisia juttuja tulossa.

Puikoilla on tällä hetkellä ensimmäinen sukka (Novita Talvi 2008, Bambumetsänsukat), joka on aloitettu varpaista ja joissa on tiimalasikantapää. Purin koko sukan kertaalleen kantapäästä ja aloitin uudestaan (siitä tuli aivan liian iso) ja muutaman kerran jouduin vielä kantapäätä purkaa, kunnes sain siitä suht siistin. Sanoisin, että molemmat oli kyllä aluksi aika haasteellisia ja vaikka mä pidän Novitan ohjeita palikkavarmoina, niin nyt ei sitten millään avautuneet magic loopin aloitus tai se tiimalasikantapää. Onneksi intternetti ja erityisesti Knitty pelasti.

Naomi kävi eilen virallisessa silmätarkastuksessa ja sai terveen paperit . Nyt sitten odotellaan vielä lonkka- ja kyynärkuvausta, joka on 1.3., että mitä sieltä tulee. Pelle menee myös samalla kertaa kuvauksiin. Lonkat Pellellä on varmasti luokkaa Ö, mutta se tulos ei kyllä sinällään vaikuta jalostuskäyttöön, koska on selvä, että se johtuu onnettomuudesta. Mutta jännittää kyllä miten käy.

Mulla on ollut reilun kuukauden ajan selkä kipeä eikä tää tunnu koskaan loppuvan. Nyt kyllä jo pystyy seisomaan tai kävelemään viisi minuuttia ennen kuin kipu alkaa, mutta lenkkeily on ihan mahdotonta. Pari kertaa kävin hieronnassa ja viime viikolla ekaa kertaa fysioterapiassa, joten ehkä tää tästä helpottuu. Tarkoitus olis aloittaa läskien hyllyttäminen salilla Arton (!) kanssa heti, kun mahdollista. Tosin mä vielä mietin, et kehtaanko mennä, kun kunto on mitä on .

Neulepuolella nyt on menossa lehtikimono, jonka ohje oli SK 10/2007 lehdessä (rav). Ohjeessa oli kyllä virhe, joten meinasi mennä hermot heti alkumetreillä (kaavion vasemman reunan 6 silmukkaa turhia). Alun jälkeen pääsin hyvin jo lähes puoleen väliin, kunnes kämmäsin ja yritin turhaan korjailla, kunnes luovutin ja purin varmaan lähemmäs 20cm. Että voi jee . Mutta kivalta toi vaikuttaa ja lankakin (Rowan Cocoon) on ihan kiva, vaikka siitä lähtee kyllä haituvia aika paljon. Pari kerää piti tilata lisää (ja ehkä sinne ostoskoriin eksy vähän muutakin ), kun tuli kyllä nopeasti selväksi, että ohjeen mukainen määrä ei riitä.

Uusi vuosi, samat kujeet

Uusi vuosi meni meillä ihan siedettävästi. Nessa tietysti pelkäsi, Miloa ei kiinnostanu pätkääkään paukuttelu ja Naomi stressasi aika paljon, joskaan ei ollut missään ylettömässä paniikissa. Mä stressasin jostain syystä kauheasti ja vaikka yritinkin olla normaali ja rento, niin voisin kyllä kuvitella, että koirat vaistosivat.
Mutta täytyy kyllä sanoa, että oli hiljaisin uusi vuosi ikinä. Paukuttelu alkoi kyllä oikeasti vasta kuudelta illalla eikä uudenvuodenpäivänä montaa rakettia näkynyt tai kuulunut. Silti, onneksi uusi vuosi on vain kerran vuodessa.

Naomille on varattu helmikuulle silmätarkastus ja olen tehnyt pientä soittokierrosta lonkka- ja kyynärkuvien hinnoista. Aika suuria hintaeroja… Apexista sanottiin 200-250€, Keski-Uudenmaan eläinlääkäriasemalta 180€ mutta Viikissä hintaa oli vain pikkasen päälle 140€. Ensi viikolla soittelen vielä  pari paikkaa, mutta eiköhän me tonne Viikkiin mennä (ja Pelle kans).

Sain vihdoinkin valmiiksi kirjoneulepaidan, jota väänsin pitkään ja hartaasti, kun inspiraatio loppui puolessa välissä. Langanpäitä sai päätellä ikuisuuden, mutta nekin on nyt tehty ja enää vaan kastelu sekä miljoonan karvan nyppiminen. Aloitin samantien pipon neulomisen Cascade 220:lla. Pipon jälkeen ajattelin tehdä sukat ja sen jälkeen aloittaa ikuisuusprojektin eli kolmiohuivin neulomisen ohuesta langasta. Sukat teen ekaa kertaa magic loopilla, ohjetta en oo vielä ettiny enkä päättänyt lankaa.

Odotuksen tuska jatkuu edelleen

Vieläkään ei ole tullut mitään tietoa Kennelliitolta. Postia kyllä kytätään, mutta ei vaan näy. En millään viittis laittaa sähköpostia taas, mutta kohta en kyllä kestä enää .

Nessa Nasuttaja menee huomenna hampilääkäriin tarkastukseen ja Pelle torstaina ortopedille tsekkaukseen, kun välillä vielä vammaa jalkaansa. Jotta heihei veronpalautukset, mutta mä elän pienen pienessä toivossa, että jäljelle jäis ees vähäsen rahaa, jotta saisin hallikortin keväälle ja/tai maksettua jonkun tokokurssin. Mut jos jää tosi vähän, niin sit on ehkä pakko ostaa ihan pikkasen vaan lankaa, kun meen joka tapauksessa torstaina Priiman viereen ja Jitterbugit saattaa huutaa mun nimeä.

Mun koulutussuunnitelmat ammuttiin alas (ihan syystäkin) ja nyt taas mietin uusia suunnitelmia niin, että aivot kramppaa. Alan nyt taiteilemaan kosketuskepin kanssa seuraamista ja sivulletuloa, vaikka mun motoriikka ei kyllä oikein meinaa taipua kosketuskeppiin, naksuttimeen ja palkkaukseen lähes samaan aikaan. Täytyy vielä vähän hioa suunnitelmaa ja miettiä kriteerit kunnolla, ja sitten aletaan Naomin kanssa hommiin. Ja istumista harjotellaan nyt myös paljon. Ehkä me päästään kisoihin parin vuoden päästä, jos oikein taitavia ollaan.

Pitkästä aikaa

Mähän olen suorastaan aktiivinen päivittäjä. No eipä ole kauheasti mitä päivittää. Pellen ja Naomin rakkaudelle täyttymislupaa odotellaan edelleen, nyt on tosin ollut jo JTT:ssä varmasti, joten voisi olettaa, että tieto sieltä tulee mullekin tällä vuosituhannella. Naomi joka tapauksessa astutetaan seuraavista juoksuista, jotka varmaan tulloo huhti-toukokuussa.

On kyllä tullut neulottua vaikka mitä ja lankaa on tilattu aina, kun vaan on edes vähän ollut rahaa (ja vaikkei olisi ollutkaan). Lankasnobin merkkejä on alkanut esiintymään eikä enää mikään akryylischeisse kelpaa.
Tällä hetkellä puikoilla on kirjoneulevillis ja että voi olla vaikeeta kaventaa tasavälein resorin jälkeen. Mutta ehkä mä saan sen nyt tänään hoidettua ja pääsee jatkamaan.

Muhun on taas iskeny pieni treenikärpänen ja oon tässä nyt vähän Naomin kanssa harjotellu sivulletuloa ja seuraamista. Otin avuksi vasemman käden etusormen ja opetin Naomin seuraamaan sitä. Alun vammailun jälkeen (ts. mä olin koko ajan myöhässä palkkauksessa..) ollaan päästy jo aika hyvään vauhtiin. Pitää vaan osata ajoissa häivyttää sormi pois. Mulla on vaan itellä jotenkin se seuraamispaikka hukassa ja tarttis kyl jonkun sitä katsomaan etten vahingossa vahvista väärää paikkaa.