Milon kanssa kisattiin syksyllä yhteensä seitsemän kertaa sillä menolla, että noustiin kakkosiin . Kolme kakkosten rataakin ehdittiin tehdä, joskaan tulokset eivät kovin hyvät olleet (hyl – 10 / 3. – 5/2.). Sitten jäätiin tauolle, kun pikkumies aloitti köhän. Ajattelin, että liittyisin sydänongelmiin, joten käytiin Viikissä ultrassa, mutta ell ei löytänyt sydämestä mitään vikaa. Siis ei yhtään mitää vikaa?! Joo, en tajua. Sanoi kyllä, että eläinlääkärit määrittelevät eri tavalla mikä on vika (vuotaako läppä liikaa vai ei), jotta ota nyt sitten selevää! Mutta ei siis ainakaan ongelma ole ainakaan pahentunut, mikä on tietysti aivan loistava juttu! Myös keuhkot kuvattiin eikä niissä ollut nestettä (ei kyllä siis auskultaatiossakaan kuulunut, että olisi ollut) tai muuten vikaa, tosin jotain pientä tiivistymää niiden ympärillä oli. Ohjeeksi antoi parin viikon agilitytauon ja rauhallista menoa, ja jos sen jälkeen vielä yskä jatkuu, niin sitten antibioottikuurille. Yskähän oli kyllä ollut aika ailahtelevaista ennen tätä käyntiä (ehdittiin taukoilla pari, kolme viikkoa ennen) ja loppui kokonaan tuon parin viikon jälkeen. Nyt sitten jatketaan normaalia elämää ja ilmottauduin 21.1. oman seuran kisoihinkin, jee! Sovittiin Milon kanssa, että tehdään nollarata mun synttäreiden kunniaksi .

Nessan kanssa ollaan nyt käyty Savikon Sepon koulutuksissa ja on mulla kuulkaa näppärä pikku agikoira . Nessa menee lujaa, irtoaa putkiin vähän turhankin hyvin ja on aivan super, mutta keinu tuottaa nyt suuren suuria ongelmia. Ei siis tällä hetkellä edes suostu koskemaan keinuun… En tiiä saanko sitä koskaan kuntoon, mutta yritetään nyt kovasti kuitenkin. Ensi viikolla alkaa myös Nessan kanssa seuratreenit, ryhmä on tosin möllit – 1 lk tasoinen eikä me kyllä olla vielä edes möllejä, mutta pitää sitten vähän soveltaa, jos menee liian vaikeaksi.

Mutta eipä kai täällä mitään muuta ihmeellistä ole tapahtunut syksyn/alkutalven aikana.

Eilen oltiin ensin Ojangossa Milon kanssa ja tehtiin kaikenlaista pientä pätkää ilman sen suurempia suunnitelmia. Milo oli oikein pätevä pikkumies . Ojangon jälkeen ajeltiin Sporttikoirahallille ja mentiin Nessan kanssa koulutukseen. Opeteltiin irtoamista putkeen ja toistojen jälkeen Nessa oli oikein hieno ja irtosi jo aika kaukaa. Treenattiin myös taukokäyttäytymistä ja siihen saatiin hyviä vinkkejä ja saatiin Nessakin hieman rauhoittumaan. Tämä kurssi kestää tosiaan viisi kertaa ja sen jälkeen sitten marraskuussa mennään Agility Akatemiaan jatkokurssille (suattaapi olla, että mainitsinkin tästä jo).

Maanantaina lähden ensimmäistä kertaa parin päivän työmatkalle ihan ulkomaille asti! Matka suuntaa Göteborgiin (kerrankin, kun pääsee, niin kohde olis kyllä voinut olla vaikka Rooma tai Barcelona ). Nyt vielä, kun tää flunssa loppuis kokonaan, niin hyvä olisi.

Milon kanssa tosiaan aloitettiin kisaaminen agissa 11.9.2011 BATin kisoissa Ojangossa kahdella agiradalla. Meidän lisäksi mini1:ssä oli yksi supervauhdikas kleini, joka valitettavasti teki hyllyt molemmilta radoilta eli mitkään superisot kisat . Joka tapauksessa ensimmäiseltä radalta tuli -3,70 ja LUVA! Milo oli superhieno ja kepitkin meni ihan hyvin (varmistelin niin paljon, että olisi voinut kuvitella mun opettaneen ne Milolle houkuttelemalla..). Toinen rata tyssäsi kolmannelle esteelle, kun Milo meni putken sijasta viereiselle puomille. Oli jo melkein putkessa, mutta keksi jostain juosta puomille . Muuten rata meni hyvin (no kepeillä olisi tullut virhe, mutta en varmistellu siinä vaiheessa enää hirveästi), joten ihan tyytyväinen olin .

Viikon päästä jatkettiin oman seuran kisoissa, Ojangossa jälleen, agi- ja hyppyradalla. No nyt ei sitten mennytkään kovin hyvin . Milolla oli ihan superhyperhauskaa, mikä on tietysti tärkeintä, mutta ei vaan pysynyt pieni pörröinen mitteli käsissä ja suoritettiin esteitä vähän omassa järjestyksessä, molemmilla radoilla. Milo meni vaan niin lujaa ettei tämmöinen pieni plussapallo pysynyt perässä ja siihen ohjausvirheet päälle, niin eihän siitä mitään tullut .

Mutta jatketaan taas ensi sunnuntaina Hyvinkäällä. Tosin treenaaminen on ollut vähissä, kun viime tiistaina en ehtinyt ajoissa Ojankoon ennen ryhmien alkua, niin treenit olivat aika lyhyet, keskiviikkona vettä tuli kuin Esterin pyllystä ja nyt oon ollut flunssassa perjantaista asti (eikä tää vaan tunnu loppuvan, argh!!).

Nessan kanssa mennään agilitykurssille (kahdelle oikeastaan), ensimmäinen kerta on tämän viikon perjantaina ja kestää viisi kertaa. Puoli tuntia kerrallaan yksityisopetusta, joka on varmasti aika hyvä meille, kun Nessa stressaa muita koiria. Marraskuussa jatketaan Agility Akatemian jatkokurssilla . Katsotaan mihin asti hömppäneidin pää kestää ja päästäiskö ensi kesänä kisaamaan. Nessa kyllä tekee todella mielellään ja sitä on niin helppo motivoida, mutta kun hermorakenne ei ole priimaa ja arkailee muita koiria, niin voi olla, että treeni- ja kisatilanteet ovat liikaa sille. No, täytyy katsoa miten tämä talvi menee.

Jos taas makais, johan tässä tulikin istuttua muutama minuutti ja jo väsyttää. Ei oo heleppoo!

Nessakin on treenannut agia ja ollaankin tutustuttu kaikkiin esteisiin,  paitsi keinuun ja pussiin. Ja jopa onnistuu hyppy – putki – hyppy sarja. Putki on ainakin tällä hetkellä lempparieste ja täytyy kyllä sanoa, että Nessa hakee jo älyttömän hyvin eri kulmista putken.  Mun muistin mukaan Milolla meni paljon enemmän aikaa, nyt kyllä aika hyvin hakee ihan pimeät kulmatkin. Mutta kolme hyppyä suoralla on kyllä vielä tosi vaikeeta. Jos oon viimesen esteen takana ihan suoraan kutsumassa, niin sitten kyllä tulee, mutta jos juoksen vierellä niin ei kyllä sitten millään onnistuttu. Namialusta on ollut käytössä, tosin jäi monta kertaa ettimään namia tokan esteen jälkeen. Mut harjotellaan lisää. Tosin Nessalla taitaa alkaa kohta juoksut, niin tulee kuukauden tauko.

Möhkis kastroitiin viime viikolla, joten pieni pöhköpää on ollut saikulla. Ensi viikolla käydään taas katsomassa vähän agikenttää ja opetellaan kunnolla istuminen (nyt menee maahan kaikesta).

Alla vielä kuva Saarijärveltä hienoista penskoista .

Kuva: Susanna Sistonen

Joka tapauksessa ne supertulokset: Benny lauantaina ERI1 PU1 SA SERT VSP! Betty ERI1 PN1 SA SERT ROP! Ryhmäkehässä ei yllättäen tullut mitään, mutta Betty oli käyttäytynyt hyvin siellä (me lähdettiin jo aikaisemmin ajelemaan kohti Kuopiota).
Sunnuntaina Kuopiossa Benny ERI1 PU1 SA SERT ROP-JUN ROP ja Betty ERI1 PN1 SA SERT VSP! Jotta ei huonosti . Kasvattaja oli oikein tyytyväinen ja ylpeä kasvateistaan .

Arvostelut:

Saarijärvi 6.8. Tuomari Pekka Teini

Benny

Mittasuhteiltaan oikea. Hyvin kulmautunut. Hyvin kaunis päinen nuori uros. Hyvä kuonon pituus. Vielä hieman kapea kallo-osa. Erittäin kauniit tummat silmät. Hieman voimakas
otsapenger. Hyvä ylälinja ja etuosan rakenne. Hyvä lantio ja ylhäällä kannettu häntä. Pysty olkavarsi, takana hyvät kulmaukset. Hienot pienet käpälät. Reipas käytös.

Betty

Hyvin rakentunut, tasapainoisesti kulmautunut, rotutyypiltä erinomainen narttu. Hieno kiilamainen pää, ja hyvä pigmentti, nuoren koiran hieman löysä runko mutta rakenne kunnossa. Tasapainoiset raajat. Hieman löysät käpälät, ja välijalka taipuu hieman. Laadukas nuoren koiran turkki.

Kuopio 7.8. Tuomari Janiki Steinbock, Israel

Benny

Hyvä pää ja ilme. Hyvä koko ja mittasuhteet. Hyvä ylälinja, rintakehä ja hännän asento. Seisoo edestä ahtaasti, kääntää takajalkojen tassut ulos seisoessa. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu hyvin. Ei ole vielä valmis. Tarvitsee lisää massaa.

Betty

Hyvä koko, oikeat mittasuhteet. Hyvä ilme, kaunis ylä-ja alalinja. Hyvä hännän asento. Hyvin kulmautunut. Etuliikkeet saisivat olla paremmat. Hyvä karvanlaatu.

Kiitos Annalle seurasta ja yöpaikasta ! Voi tämmösen reissun ottaa joskus uusiksikin, mutta ei ehkä vähään aikaan. 4.9. on Bean vuoro mennä kehään Vantaalla, tyttö on kuulemma tiputtanut karvansa täysin, joten B-pentujen sertin putki taitaa katketa.

Agilitykuume jatkuu edelleen ja viikonloppuna tiedossa tiukkaa treenaamista mitteleiden kanssa. Nessan kanssa saatiin eilen kepit kohinalla eteenpäin, kun pienen prinsessan päässä halinallet, perhoset ja sydämet alkoivat kulkea samaan tahtiin . Täytyy kyllä ottaa joskus vähän videomateriaalia reeneistä.

Perjantaina käytiin mitsujen kanssa aksaamassa. Milon kanssa tehtiin tämmöistä harjoitusta (lähde http://agitreenit.vuodatus.net ) :

 Oikealla puolella oli sopivasti hämäyksenä puomi, josta Milo on viime aikoina tykänny tosi paljon ja sinnehän pikkupörrö karkasikin pari kertaa, kun en kääntänyt tarpeeksi jyrkästi (mentiin siis molempiin suuntiin ja tajusin just, et tehtiin kakkoshyppyä väärästä suunnasta koko ajan ). Muutoin meni tosi hyvin . Oli tosin aika märkä keli, siksi ei menty aluksi kontaktiesteitä ollenkaan. Harjoteltiin myös keppejä, ei mitään erityistä edistystä vielä eli tällä hetkellä mennään tosi hitaasti ja mä avustan vähän kädellä/vartalolla (ei varsinaista houkuttelua).

Nasupetteri sai harjoitella normi A:ta ja puomia. Kyllä oli Nessa rohkea ja reipas! Hienosti meni, mutta ylösmenokontaktia saa varmasti kyllä harjotella enemmän kuin Milon kanssa, kun parin toiston jälkeen hyppäsi jo turhan korkealle A:lla. Tehtiin myös putkea, joka menee jo ihan ok, jokusen kerran kääntyi takaisin (putki ihan kunnolla kaarella). Sekä vähän hyppyjä, jotka kyllä on jotenkin tosi vaikeita meille. Ei siis etteikö Nessa hyppäisi, mutta Nessa on niin kiinni mun kädessä eikä kunnolla hahmota hyppyä vielä. Varsinkin jos niitä on kaksi peräkkäin. Mutta harjotellaan lisää vaan .

Tänään oli sitten isojen monstereiden vuoro agikentällä. Ja voi Naomi <3! Mammakoira meni hienosti ensin vauvaesteitä ja sitten uskaltauduin kokeilla isoa A:ta ja puomia, ja mun suureksi ihmetykseksi Naomi meni molemmat tosi hienosti! Naomihan on aina ollut pintavammainen ja oon aina ajatellut, ettei se koskaan menisi A:ta, mutta näköjään olisi pitänyt uskoa Naomiin vähän enemmän . Tehtiin myös vähän putkea (ensin suorana ja sitten kaarella) sekä hyppyjä (pieniä medikokosia esteitä). Tosi taitava Naomi! Eli nyt pääsee Naomikin kentälle treenaamaan agia ja katsotaan kuinka pitkälle päästään .

Möhköröhkö joutui olemaan hihnassa koko ajan, kun kentällä oli muitakin (aivot tulossa toivottavasti jälkitoimituksena joku kaunis päivä..). Mutta Möhkis sai harjoitella vauva-A:ta ja puomia. Oli vähän epäilyttävää aluksi, mutta hyvin Möllerö meni kuitenkin ja namikin kelpasi. Perustottelevaisuus on kyllä niiiin hakusessa teinipojan kanssa ja mulla on vähän koulutusmasennus, kun motivoiminen on vähän haastavaa Möhkön kanssa. Täytyy toivoa, että nami alkaa kiinnostaa enemmän, kun Möhkis kastroidaan, kuten Milolla aikoinaan.

Jotta aika agipainotteista, mutta mulle on iskenyt ihan järjetön agi-into .

Hyvin lupaava, mutta vielä tiivistymätön & vielä hieman kevytraajainen nuori narttu. oikealinjainen pää & hieno kuono-osa. Hyvin rakentumassa oleva runko & hyvät kulmaukset raajoissa. Laadukas kesäturkki. Hieman lanneköyryä vielä & taka-askel jää hieman lyhyeksi. Pirtä nuoren nartun käytös.

Katsellaan minne seuraavaksi mennään Bean kanssa.
Mulla on edessä oikein supernäyttelyviikonloppu viikon päästä, kun ajelen Naomin kanssa ensin Saarijärvelle (Naomikin menee pitkästä aikaa kehään hakemaan sen H:n ) ja sieltä sitten Kuopioon, jossa Naomi on turistina. Kumpaakin näyttelyyn on tulossa myös Betty ja Benny eli Saarijärvellä tehdään musta/ruskeiden grossien Suomen ennätys määrässä, kun kehässä on kolme koiraa .

Nyt viime aikoina mulle on tullu ihan mieletön agi-into! Tekis mieli käydä joka päivä kentällä treenaamassa, mutta pitää vähän yrittää rajoittaa . Nessakin on nyt vihdoin aloittanut agin, katsotaan tuleeko siitä mitään. Ja jos vain seuralla on alkeiskurssi syksyllä, niin pitää yrittää päästää mukaan. Nyt ollaan tehty lähinnä yksittäisiä (ja välillä parikin) hyppyjä, putkea ja puomia+A:ta vauvaesteillä sekä aloitettiin viimeksi kepit. Viimeksi Nessa tosin vähän vahingossa kiipesi oikealle A:lle, kun olin rakentamassa rataa… Ei järkyttynyt vaan tuli hallitusti ja nätisti alas. Voi olla, että Nessan agiura tyssää keinuun, sitä pitää harjoitella kyllä hyvin rauhallisesti ja hartaasti.

Milo on ollut niin mielettömän hyvä ja viisas agitreeneissä, että mennään huomenna ensimmäistä kertaa epiksiin! Katotaan mitä siitä tulee, ts. osaanko ohjata oikeille esteille. Milohan menee just sinne minne mä ohjaan, mutta se ohjaajaminen on aika haasteellista . Ja kepitkin yhtäkkiä meni eteenpäin. Nyt mennään hyyyvin hitaasti ja palkkaan lähes joka välissä, mutta syttyi toivo, että ne ehkä saatais kuntoon joku kaunis päivä. Jos edetään keppien kanssa, niin tähdätään oman seuran kisoihin syyskuun puolessa välissä. Ei niiden täydelliset tarvi silloin olla, mutta nopeammat ja varmemmat.

Mä oon tulostellut miljoona rataa ja harjoitusta innoissani. Olisi kiva saada toinenkin koira, jonka kanssa harjoitella ohjausta ja rataa, mutta ei auta k uin odottaa, että Nessa oppii esteet ja vähän mistä agista on kyse . Eikä sitä tiedä, josko Möhkiskin innostuisi, mutta herra on niin Teini tällä hetkellä ja keskittymiskyky pakkasen puolella.

Nyt pikkuhiljaa kamat kasaan ja intoa puhkuen agikentälle treenaamaan huomista varten .

 Vuoden ikäinen nuori uros, jolla hyvät mittasuhteet. Oikean mallinen, vielä kevyt runko. Oikea linjainen hieman kapeahko pää. Tummat silmät. Hyvät korvat. Hyvä häntä. Vielä hieman kapea edestä. Sopiva raaja-luusto. Liikkuu joka suhteessa hyvin. Harmaata housukarvoissa. Hyvä turkki. Miellyttävä käytös.

Benny meni tosi nätisti kehässä. Tuomari mittasi Bennyn 45 cm korkeaksi.
Seuraava näyttely mulla onkin 2.7. Tuusulassa Bean kanssa.